Logoterapia on itävaltalaisen psykiatrin ja neurologin Viktor E. Franklin 
(1905-1997) kehittämä psykoterapeuttinen ja filosofinen suuntaus, jonka keskeinen ajatus on, että ihmisen perustava motiivi on löytää elämälleen tarkoitus.

Franklin tunnetuin ajatus on, että ihminen ei aina voi valita olosuhteitaan, mutta hän voi valita suhtautumisensa niihin. Logoterapian ihmiskäsitys on kolmiulotteinen. Siinä ihminen nähdään fyysisenä, psyykkisenä ja henkisenä kokonaisuutena.

Logoterapiassa työskennellään ihmisen henkisen ulottuvuuden kanssa ja sen kautta. Siihen kuuluvat muun muassa ihmisen vapaus ja vastuu, arvot ja elämän tarkoituksen löytäminen.

Arvoja toteutetaan tekemällä, kokemalla ja asennoitumalla. Arvovalinnat tekevät ihmisestä sen, millaiseksi hän haluaa olla tulossa. Ne ovat konkreettisia ja henkilökohtaisia, vapaasti valittavissa.

Elämän tehtäväluonne tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden löytää tarkoitus tässä hetkessä, tässä elämänvaiheessa ja perimmäisesti elämässä.

Logoterapia tarjoaa näkökulmia, jonka avulla elämän mielekkyys säilyy sen tapahtumista riippumatta.

Se luottaa ihmisen toimijuuteen ja on kiinnostunut kokonaisesta ihmisestä ja näkee hänet ennen kaikkea vastuullisena. 

Jos en minä, niin kuka sitten?

Jos en nyt, niin milloin?

Jos vain itseäni varten, niin mikä

minä olen?